Kuollut perhonen - [Borearctia menetriesii]

[karkju-21]

Voi olla,että naaras ei lennä siivistään huolimatta,kuten nyt keväällä esim.Lycia hirtarian naaras.

[teluiden]

Hyvä salapoliisi ottaa kaikki mahdollisuudet vakavasti muttei takerru yhteenkään totuutena ennen kuin asia on todistettu. Minusta on hyvä esittää erilaisia teorioita, muttei kannata sulkea mitään pois ennen kuin asia on selvitetty.

Jaakko Kullberg muuten kehotti taannoin etsimään lajia toukkana hangelta kuten ruostesiipeä. Monikohan tuota on oikeasti testannut? Nyt olisi varmaan oikea aika.

Itse olen myös leikitellyt tuon otuksen biotoopilla eikä minun ole tarvinnut kyseenalaistaa ikimetsää otuksen alkuperäisenä biotooppina mutten silti väitä että se vaatisi ikimetsää. Ainoastaan lämmintä ja kosteaa ympäristöä jossa kesä on kesä ja talvi talvi ja erityisesti kevät tulee kerralla.

Monikohan perhosmies viitsii syöttää hyttysiä noissa paikoissa heinäkuun alussa?

[Pinkki]

Aivan totta, Karkju. Naaras tuskin lentelee kovinkaan paljon, mutta entä koiraat?
Onko koiraita ylipäätänsä saatu ollenkaan? Eikös kaikki tallessa olevat yksilöt ole naaraita?

[karkju-21]

Korkealla lentäminen ei kuulosta enää hyvältä; jos idänsiilikkään biotooppivalikoimaan kuuluu suo,josta Kuhmon yksilö löytyi,niin koiraat saattavat lennellä suon pinnassa.

[eero k.]

Naaras tuskin lentelee kovinkaan paljon, mutta entä koiraat?

Suurin osa löydetyistä yksilöistähän on juuri naaraita, joten tuntuisi olevan juuri päinvastoin - naaraat nimenomaan lentelisivät laajemmalti.

jos idänsiilikkään biotooppivalikoimaan kuuluu suo

Muita löytöpaikkoja ovat aarnimetsä (Pyhähäkki), niityt ja valtatien reunan pyörätie. Miksi juuri suo olisi se oikea biotooppi? Ehkä juuri se yksilö oli harhaillut epäsopivalle biotoopille ja sitten kuollut siihen?

Ei ole helppo laji!

[tnmaso]

Hei

Olen ollu keskustelussa sivussa mutta sanon tähän väliin muutamia seikkoja. Dubatolov kuvasi suvun vuonna 1984. Sen kirjotuksen lopussa on käytetty materiaali, josta ilmeni kiintoisia seikkoja: Otuksia oli samaltakin paikalta peräkkäisiltä vuosilta ja joukossa oli niin urkkeja kuin natujakin (yhteensä 18 ellen ihan väärin muista). Muistaakseni saamamiehinä olivat olleet A.Pleshanov, Korshunov, Murzin ja Sviridov. Mulla ei oo ittellä sitä juttua, joten nää luvut ja nimet nojautuu ihan vaan muistikuviin. Että sellasta.

Manu Soininmäki

[tnmaso]

Menetriesii on loppuun kaluttu luu
jonka villakoiran ydintä ei ole löydetty.

Näinhän asia ei täysin ole, jos siihen syventyy. Kävin oman valvontaluokkani kanssa helsingin eläintieteellisessä, jossa Lauri Kailan kanssa katseltiin menetriesin sekä aikuisia että toukkia. Toukkakokoelmassa oli joukossa keskeltä toukkaa neulattu kuivunut näyte, jonka etiketissä luki Carpelan 1920 ja Juupajoki...Eli se havainto, joka Babtriassa (vol 27, 2002 no 4 s. 139) kuitattiin sanoin:" Lajista esiintyy kirjallisuudessa yksi toukkalöytö: EH: Juupajoki, VI 1920, 1 larva, J. Carpelan leg.(NOT 1944:79-86). Toukasta ei ole jäljellä mitään dokumenttia ja määritys perustuu....). Eli otus on lojunut kaikki nämä vuodet museon kaapissa kenenkään tietämättä aiheuttaen moisen epätietoisuuden havainnosta! No, onneks viimeistään Mutis tai Silvonen pystyy lopulta määrittään lajin ja varmuus saadaan.

On kuitenkin totta, mitä Virkkunen sanoo villakoiran ytimestä. Sitä pitää kuitenkin hakea muutenkin kun virtuaalisesti. Leinosen mukaan "tekstiviestilupaajia" vapaaehtoisista menetriesitutkijoista on ollut paljonkin, mutta kävijöitä aika vähän.

[karkju-21]

Suomen kiitäjät ja kehrääjät-kirjassa on kuva preparoidusta toukasta,jonka neulassa on 2 etikettiä.Ylemmän etiketin teksti on näkyvissä:

Tb.Saarijärvi
Pyhähäkki
Stockmann

Kuvatekstissä on PH:Saarijärvi e.o.1938

Aikuisista perhosista on kuva kahdesta yksilöstä: PS:Kuopio 8.7.1913 ja LK:Salmi 8.7.1939 (luovutettu Karjala),molemmat naaraita.

[Pinkki]

Leinosen mukaan "tekstiviestilupaajia" vapaaehtoisista menetriesitutkijoista on ollut paljonkin, mutta kävijöitä aika vähän.

Mitähän tämä tarkoittaa? Tätä viimeistä löytöäkö, josta lähetettiin kuva kuolleesta yksilöstä?

[mamutane]

Suomen kiitäjät ja kehrääjät-kirjassa on kuva preparoidusta toukasta,jonka neulassa on 2 etikettiä.Ylemmän etiketin teksti on näkyvissä:

Tb.Saarijärvi
Pyhähäkki
Stockmann

Kuvatekstissä on PH:Saarijärvi e.o.1938

Aikuisista perhosista on kuva kahdesta yksilöstä: PS:Kuopio 8.7.1913 ja LK:Salmi 8.7.1939 (luovutettu Karjala),molemmat naaraita.

No tämä on sitä yleisesti vanhastaan tunnettua tietoa. Tuo mitä Manu toi esiin on "unohdettua", tavallaan uutta tietoa. En oikein ymmärrä miten Juhan informaatio liittyy Manun tuomaan asiaan.

[tnmaso]

Hei taas

Tarkotin tietenkin sitä, että "villakoiran ydin" ei koskaan selviä netissä, vaan maastoon on mentävä. Leinosen mukaan yhteydenottoja vapaaehtoisiksi tutkijoiksi Kuhmon paikalle on useitakin, vaan tietääkseni vain yksi vapaaehtoinen on kevään aikana paikalla käynyt toukkia etsimässä (siis Reiman lisäksi). Eli mars maastoon niin mysteereillä on edes mahdollisuus ratketa.

[petrih]

Eiköhän niitä vapaaehtoisia ala materialisoitumaan Kainuuseen, kunhan joku ensin keksii, miten lajia piiskataan. Se on toi pioneerihomma v-mäistä, kun ei laatikkoihin tahdo tulla otuksia.

[Pinkki]

Hienoa, että joku on bongannut unohtuneen kohteen.

Taitaa olla tyypillinen piirre museoille. Materiaalia on, kunhan joku ehtisi käymään niitä läpi. Tuon tuosta vielä nykyisinkin ponnahtaa esille Beethovenin tai Mozartin "tuntemattomia" teoksia laatikoiden pohjilta.

Minulle tarjottiin aikoinaan mahdollisuutta ottaa korvauksetta vastaan Sibelius-Museon (Åbo Akademin tiloissa Turussa) esikäsittelemätöntä materiaalia, joka muuten olisi kuljetettu kaatopaikalle tilanpuutteen takia. En tarttunut tilaisuuteen, vaikka olisi sieltä saattanut löytyä yhtä ja toista mielenkiintoista jälkipolvien iloksi säilytettävää kirjettä tai sävellystä. Ties vaikka kotimaista musiikinhistoriaa mullistavaakin tietoa. Suurimmaksi osaksi kuitenkin täyttä triviaa.

Suuri määrä lajittelematonta materiaalia ja vähäinen määrä palkollisia on vaarallinen yhdistelmä. Etenkin kun nykyisin suurin osa ajasta kuluu työajan kohdennuskirjauksiin. Ainakin minulla.

[tnmaso]

Eiköhän niitä vapaaehtoisia ala materialisoitumaan Kainuuseen, kunhan joku ensin keksii, miten lajia piiskataan. Se on toi pioneerihomma v-mäistä, kun ei laatikkoihin tahdo tulla otuksia.

Toi piiskaaminen osu niin kohdalleen: aivan oikeella paikalla aivan oikeeseen aikaan vaan ei mitään. Yöllä ja päivällä sama tulos. Matkamittarin 1678 kilometriä vihjaa että ainoo saaja on neste oil...No, Juhannuksen jälkeen uudestaan...

[Mali]

Toukkakokoelmassa oli joukossa keskeltä toukkaa neulattu kuivunut näyte, jonka etiketissä luki Carpelan 1920 ja Juupajoki...Eli se havainto, joka Babtriassa (vol 27, 2002 no 4 s. 139) kuitattiin sanoin:" Lajista esiintyy kirjallisuudessa yksi toukkalöytö: EH: Juupajoki, VI 1920, 1 larva, J. Carpelan leg.(NOT 1944:79-86). Toukasta ei ole jäljellä mitään dokumenttia ja määritys perustuu....).

Ohessa kyseinen toukka. Sille on näköjään suoritettu karvanpoisto Siitä huolimatta näyttää enemmän Acronictan toukalta