Kuollut perhonen - [Borearctia menetriesii]

[Sommelier]

viestistäsi jää epäselväksi tarkoitatko ihmisen avustuksella kulkeutumista vai vaeltamista?

Tarkoitin nimenomaan ihmisen avustuksella kulkeutumista, ei sitä mahdollisuutta voitane poiskaan lukea, kun havainnot ovat noinkin hajanaisia. Mig-teoriaan en minäkään usko, mutta saattaahan toukkia tai koteloitakin - missä ikinä piilottelevatkaan - kulkeutua rekkarallin ohessa siinä missä aikuisia perhosiakin, jotka sitten lentelevät sinne sun tänne aiheuttamaan polemiikkia... ainakin muutaman kerran vuosisadassa.

Se, että laji on arvoitus Venäjälläkin, tekee hommasta kyllä mielenkiintoisen. Lieksan-Kuhmon seudun keräily ehkä lisääntyy ensi kesänä..? Uusi havainto sieltä olisi aika kova juttu.

[Pinkki]

Ehkä Leena on oikeassa, en tiedä. Varmasti löytyy ihmisiä, jotka pääkallokiitäjän otsalle laskeutuessa huitaisevat kädellään kuin hytinkäistä tappaakseen, eivätkä jää murehtimaan ja katsomaan mikä otsalle oikeasti laskeutui.

Sitten on kuitenkin suuri joukko immeisiä, jotka panevat tarkoin merkille kaiken vähänkin tavallisuudesta poikkeavan. Tämän ansiosta on luultavasti ratkaistu suuret määrät rikostapauksia. Ehkä kyse on siitä, että osa ihmisistä huomioi vain oman suppean kiinnostuksensa piiriin kuuluvat asiat. Osa taas on kiinnostunut kaikesta itselle uudesta, koskipa se mitä tahansa kuviteltavissa olevaa elämänaluetta.

Markon kanssa olen samaa mieltä. Vanha ja edelleenkin sangen hyvin itävä "pystyynkuolleen ikimetsän teoria" on jotenkin kokonaisselityksenä kelpaamaton. Jari kirjoitti myös tästä aiheesta. Heti Venäjän rajan itäpuolella luonnonolosuhteet lienevät melkoisen samanlaisia verrattuna Kuhmon-Lieksan alueeseen. Mutta onko noilta entisiltä oman maamme alueilta runsaasti havaintoja? Jossain kauempana Tarbagatai-vuorten alueella maasto näyttää luultavasti melko toisennäköiseltä (enpä ole käynyt). Eikä Jarin kommentista muistaakseni käynyt ilmi, mihin Venäjän osaan hän viittasi.

Jokin salaisuus? Mitä todennäköisimmin, mutta mikä. Siitähän kaikki ovat yksimielisiä.
-------------------------
Terv. Pekka

[teluiden]

Ehkä salaisuus on siinä että vaikka vähän jokaisen mielessä väikkyy lähtö etsimään otusta niin Virolahti tai Enontekiö vetää kuitenkin pidemmän korren. Kuka lähtee rämpimään risukoita päiväkausiksi jos 99,99...%todennäköisyydellä saaliina on vain hyttysenpuremia. Ei yhden lajin takia kannata.

Jossain Savokarjalan sydänmailla on kuitenkin paljon muutakin löytämätöntä, Kymppiruutuja joilta on vain muutama havainto ja varmaan monen otuksen levinneisyyskarttaan tulisi tarkennuksia. Ne vain ei ole yhtä kiinnostavia kuin valtakunnan rajan ylitykset. (Niitäkin sieltä saattaisi löytyä.)

Onkos SPS:llä suhteet kunnossa Karjalan Lennostoon? Jos on niin kesällä leiri Sotinpuron ampuma-alueelle tavoitteena selvittää veikö vihulainen meidän vakinaisesta lajistosta tuonkin perhosen vai onnistuiko Suomen sankarillinen armeija torjumaan moisen yrityksen.

Pekka

[karkju-21]

Tiedämme nyt siis sen verran,että Fic löysi idänsiilikkään nevarämeeltä ja oletan,että yksilö oli oikeassa elinympäristössään.Perhosen erikoinen,muista poikkeava ulkonäkö voisi toimia suojavärityksenä aamukasteisella ja hämähäkinverkkoisella suolla.Koiraiden parittelulento voisi tapahtua aikaisin aamulla tai auringonlaskun aikoihin.
Biotoopiksi voisi sopia myös metsän ja suon välinen reuna-alue(kuten kirjopapurikolla) ja yksilöt voisivat istua myös mäntyjen ja kuusien oksistoissa.Kallioisilla,suon reunoilta nousevilla rinteisillä metsillä piilopaikat voisivat olla myös isojen kivenlohkareiden suojissa.
Idänsiilikäs voisi olla Suomessa korpien ja suojuottien reuna-alueiden laji.

[saarenmaa]

Onkos SPS:llä suhteet kunnossa Karjalan...

Yllytettynä raportoin alustavasti, että kolme suomalaista retkikuntaa kolusi Aunuksen korpia kesä-heinäkuussa. Pääkohteena oli Mäkrijärvi, joka sijaitsee Aunuksen kaupungista (Olonez) noin 40 km itään ja Kuujärvestä (Mihailovskije) 15 km länteen. Upeita vanhoja kuusi-haapametsiä Aconitumilla höystettynä siellä riittää edelleenkin, vaikka hakkuut etenevät koko ajan.

Kuten tunnettua, vuonna 1943 alikersantti S.Grönroos talletti alueelta "po. lajin" ja havaitsi toisenkin yksilön. Nämä retkikuntamme, jotka tähtäsivät Grönroosin jalanjäljille eivät olleet yhtä onnekkaita. Korsujen ja poteroiden jäännöksiä havaittiin kylläkin runsaasti.

Yleensä nämä perhosrallit Aunuksessa olivat hyvin mielenkiintoisia, vaikka lajisto onkin hyvin samankaltaista kuin meillä. Noin 150 lajia makrohavaintoja on toistaiseksi kirjattu -- tarkempia tietoja seuraa myöhemmin. Jatkoretkiä on alustavasti kaavailtu ensi kevääseen. Kiinnostuneet voivat jo ottaa yhteyttä.

Hannu Saarenmaa

[teluiden]

Minä tarkoitin tätä omaa Karjalan lennostoamme joka pitää majaa Kuopion lähellä ja jolla on ampuma-alue Nurmeksen Sotinpurolla. Itse vietin siellä leppoisan kevättalven 70-luvun lopussa TJ-hylsyjä keräillen ja akkuja lataillen. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Ja ah ne illat Nurmeshovissa.

Mutta mikäs sen somempaa jos suhteet on kunnossa rajan ylikin

Pekka

[Mali]

Toukkakuvat lisätty Kuvapankkiin:
http://213.139.166.224/insectimages/bro ... enetriesii

[Jashochka]

Niin semmoista, että Fabritius ei löytänyt omaa elukkaansa itse vaan se oli lentänyt erään naapuritalon porstuaan ikkunalle sisään - ikimetsät olivat jossakin 2 vrk matkan päässä kun alueella oli puupula. Soistakaan tuskin oli ihan lähiseudulla pulaa...

Harry Krogerus ei osallistunut Pyhä-Häkin yksilön löytämiseen mitenkään. Harryn broidi - taisi olla Rolf - oli mukana kun Sten Stockmann talletti otuksen kuusen rungolta.

[mäkju]

Tiedote Kuhmon siilikkäästä. Uutena lisätietona julkisuuteen, että ko. yksilö löytyi valtion suojelualueelta:

http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/a ... sissa.aspx

[mamutane]

Joo, tosin käsittääkseni Natura-alueelta, jolla keräily ei ole kielletty. Ensi vuonnahan lajia etsitään oikein koordinoidusti alueelta.

[aporia]

Metsähallituksen artikkelissa sanotaan toukan kehityksen olevan kaksivuotinen. Suurin osa havainnoista on parittomilta vuosilta. Pyörätieltä 2002 on ainoa parillisen vuoden löytö.
Kaksi kasvatettua yksilöä kuoriutuivat kyllä parillisena vuotena, mutta kasvatusta tuskin suoritettiin luonnonoloissa.
Kannattaisiko halukkaiden ensi kesänä keskittyä toukkajahtiin ja vuonna 2011 sitten itse perhoseen??

[xxxx]

Olisin kyllä jättänyt tiedotteesta pois tuon "yksi Euroopan harvinaisimmista perhosista". Juttu olisi varmasti mennyt läpi ilman tuotakin.

Itselleni tulee kyllä mieleen satoja harvinaisempia perhoslajeja Euroopassa. Tämähän on huomattavan laajalle levinnyt otus, mutta varsinkin tuolta eteläisestä Euroopasta löytyy paljon lajeja, joita ei ole kuin ihan yhdellä tai kahdella töppyrällä ja tuo on oikeasti todellinen juttu, että koko maailman levinneisyys on tuollainen. Esimerkkinä vaikka Euroopan brahmakehrääjä (Acanthobrahmea europaea).

Tietysti, jos harvinaisuudella tarkoitetaan sitä, että yksilöitä on kokoelmissa vähän, niin idänsiilikästä voi pitää harvinaisena. Kuitenkin munkin kokoelmassa on monia lajeja, josta tunnetaan vähemmän yksilöitä kuin idänsiilikkäästä. Eli ei se tuossakaan mielessä nyt niin ihmeellinen otus ole. Suojelullisessa mielessä harvinaisuudella ei kuitenkaan tarkoiteta tuota vaan sitä, että lajin esiintymisalue(et) on/ovat hyvin suppeita. Paikallisesti hyvinkin runsas laji (esim. Tinagma dryadis Suomessa) voi olla erittäin harvinainen.

Jari

[karkju-21]

aporia kirjoitti: Metsähallituksen artikkelissa sanotaan toukan kehityksen olevan kaksivuotinen. Suurin osa havainnoista on parittomilta vuosilta. Pyörätieltä 2002 on ainoa parillisen vuoden löytö.
Kaksi kasvatettua yksilöä kuoriutuivat kyllä parillisena vuotena, mutta kasvatusta tuskin suoritettiin luonnonoloissa.
Kannattaisiko halukkaiden ensi kesänä keskittyä toukkajahtiin ja vuonna 2011 sitten itse perhoseen??

Kirjallisuuden(Suomen kiitäjät ja kehrääjät) mukaan täysikasvuinen toukka talvehtii.

[-Sir Potato-]

Hei,

tämä juttu lienee samasta otuksesta. Hieno löytö!

http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymp ... 79820.html

PS. Olikohan tämä linkki jo laitettu tänne foorumille aiemmin?

[janne]

Olisin kyllä jättänyt tiedotteesta pois tuon "yksi Euroopan harvinaisimmista perhosista". Juttu olisi varmasti mennyt läpi ilman tuotakin.

Jos muuten vain Ylen uutisia seuraa, Suomesta on tänä vuonna löytynyt yksi uusi hyönteislaji, eräs kovakuoriainen, ja yksi harvinainen perhonen. Ei ihme että monet maallikot arvaavat hyönteisten lajimäärät kertaluokalla tai parilla alakanttiin.