Kuollut perhonen - [Borearctia menetriesii]

[karkju-21]

Suomen menetriesii-havainnot (Baptria nro 4/2002)

PS: Kuopio,Haminalahti 697:52, 8.7.1913, 1 naaras, R.Fabritius leg.

PK: Polvijärvi,Martonvaara, 29.6.1921, 1 naaras (kuusen rungolta istumasta), V.Sandström leg.

PH: Saarijärvi.Pyhähäkki 697:42, ex ovo 1943, 32 munaa,joista kuoriutui 20.6.1944 1 koiras ja 1 naaras, S.Stockmann & H.Krogerus.

Epävarmoina on hylätty seuraavat havainnot:

EH: Juupajoki, 6.1920, 1 toukka, J.Carpelan leg.

Kn: Kuhmo,Havukka, 21.7.1938, epävarma näköhavainto,sec.O.Heikinheimo

PK: Juuka,Polvela-Petrovaara, 21.6.1961, 1 ex. M.Kononen vid.

Lisäksi uudet 2000-luvun havainnot:

PK: Lieksa, kesä-heinäkuun vaihde 2002, 1 naaras (löytyi kuolleena maantien penkalta), Riitta Hilkkonen leg.

Kn: Kuhmo, 6.7.2009, 1 naaras (löytyi kuolleena suolta), valokuva ja kertomus Hyönteisfoorumilla,Fic.

Suomesta ei ole löytynyt yhtään koiras-yksilöä.

[Pinkki]

Hyvä idea, Leena!

Puhe taitaa olla Harry Krogeruksen sotaoloissa kasvattamista toukista. Osa taisi tuhoutua sodan melskeessä. Jos olen väärässä, niin ihmeessä oikaiskaa. Harry muistetaan mm. yhteispohjoismaisesta show'sta professorsrundan. Ja tietysti Lohjan-Karjalohjan alueen faunan vuosittaisista raporteista, vastaavasti Osmo Peltonen Mäntyharjun alueelta.

Nuo Krogeruksen kasvattamat taisivat olla Hesan perhosnäyttelyssäkin, vai olenko ihan väärässä?
-----------------
Terv. Pinkki

[eero k.]

Evi laittoi taaempana linkin, jossa tämä oheinen likki oli piilotettuna.
http://yliopistolehti.helsinki.fi/1999_12/lyhyet.html

[heikkiv]

Hei, ihan mukava havainto!

Tyypillinen menetriesi,
venäläisen rekan etusäleiköstä tipahtaneen näkönen,
vaan ne tais olla nyt aika kaukana?

Ehkä tuo on lennellyt hämähäkinverkoissa?

[heikkiv]

Tässäpä hihasta oma pieni menetriesi-teoria,
en sano millä perusteella tällaista karisee hihasta:

Otus elelee Suomessa jonkimoisten vesien rannoilla,
seuraavat asiat on tärkeitä:

1)
Suunnilleen etelä- tai lounaisranta,
mieluummin isohkon veden äärellä, ei siis ihan mitätön lampi tai puro.

2)
Aurinko paistelee tällöin mukavasti keväällä
ja vieläpä kessälläkin se lämmittää mukavasti,
kun ei jatkuva umpitiheikkö rannasta johtuen.

3)
Ranta ei aivan aavan selän äärellä
vaan vastaranta tai saaria lähellä
niin ettei voimakkaat tuulet tee paikka epämieluisaksi
lämpö-, tuuli-olosuhteiltaan.

4)
Rannassa on hyvä olla jonkin verran jyrkähköa nousua,
mikä lisää lämpöä.

5)
Loppukesällän lämpöä riittää pitempään,
kun vesistö ei kokonaisuutena ihan pieni.

6)
Pieni kalkkivaikutus maaperässä ei ole haitaksi.

Tämmösiä paikkoja on siellä sun täällä vesitöjen maassa mutta ei kovin tiheästi.
Sit täytyy tietysti ottaa mukaan spekulaatio,
miltä toukka yleensä syö.

[karkju-21]

Heikin biotooppikuvaukset ja olosuhteet sopivat Saimaan alueen tuleville siilikkäille Pericallia matronulalle ja Callimorpha dominulalle(tavattu jo Sulkavalta),mutta ei menetriesiille...se on korpilaji

[mamutane]

Hyvä että joku vielä uskoo tuohon korpi-ikimetsäteoriaan. Luulin jo, että se ainoa biotooppi mihin kukaan ei enää usko.

[heikkiv]

Tämä on vahvasti spekulatiivista,
ja niin tulee olemaan kunnes otusta opitaan löytämään oikeasti
samaan tapaan kuin jotakin fuscoaargenteusta tai alpinaa.

Niin, toisaalta spekulaatiot ne ovat mielenkiintosia,
niiden on tietty mukava olla sellasia että
todellisuuden ominaisuuksien perusteella ne voidaan
todeta sitten joskus epätodeksi, todeksi tai jotakin siltä väliltä,
kuten joku sanoisi.

Mutta siis tommosessa rannassa maasto voi olla hyvin monenlaista,
vaikka korpea, usein joka tapauksessa sellasta että ei perhosmiehen
välttämättä ensimmäiseks tee mieli siihen mennä varsinkaan haavin kanssa,
ei maan puolelta eikä veden puolelta lähestyttäessä. Tästä
on olemassa tositapaus noiden "pehmosiilikkäidenkin" osalta.

Maastohan voi olla "käytännössä mahdotonta kulkea" noissa paikoissa.

Jos se korpikin alkaa tuollaisesta rannasta,
on se aivan toinen korpi kuin korpi korven keskellä.
Siinä on gradienttia.

Tästä kyllä saisi hyvän arvausleikin,
minkälaisissa olosuhteissa ne menetriesit oikeesti elää
maassamme.

Sitten perhosilla on tietrysti siivet ja muutamana kesän oikein kauniina
päivinä ne saattavat lentää enemmän ihmistenkin ilmoille eikä vain metrin parin päähän.

Vesistöjähän noilla laulumailla rittää
http://www.youtube.com/watch?v=MSs7u-YLOiI
voi syntyä hienoja pistemäistenkin yhdyskuntien muodostamia metapopulaatioita.

[teluiden]

Kun täällä esitetään arvauksia idänsiilikkään biotoopista niin minäkin heitän kaksi. Ekaan voisin jopa uskoa jollei kukaan esitä mitään sitä vastaan. Toinen on vitsi.)

1) Laji vaatii paikan joka on keväällä pitkään suojassa auringon lämmöltä, mutta jossa on sitten lämmin kun kesä kunnolla alkaa. Ei siis lounais- vaan itä tai ehkä jopa itäkoillisrinne. Olen kerran nähnyt miten aurinko sulattaa lumen Kovalanmäen koillisrinteellä olevasta koivikosta toukokuun loppupuolella yhdessä päivässä ja silloin tuli tuo mieleen.

2) Laji elää toukkana suden turkissa

Pekka

[Pinkki]

Kyllä tässä nyt on jotain outoa, sanoisi Miss Marple. Pitkät välit havainnoiduissa yksilöissä, eri puolilta Suomea, kuitenkin sinnittelee täällä. Vanha kansansanonnaksi muuttunut toteamus, että tarvitsee vanhoja ikimetsiä. Tarvitsee mihin? Ravinto vai jokin muu erityistapaukseksi luokiteltava? Jotenkin jäi takaraivoon, kun Jari viittasi siihen suuntaan, että voisi olla luultua tarunhohdottomampi, kunhan salat aukeaisivat.

Mutta että näin suurikokoinen perhonen, täysin lentohaluton, pihlajaperhosen luokkaa, sitä en käsitä. Perhonen on sen verran iso köriläs, että luulisi muutaman tukkijätkänkin sitä nähneen. Mitä helkkaria tällainen jöötti tekee roikkumassa paljastumatta jossain kynttiläkuusen yläoksalla?

Vai voisiko olla, että laji on todella poikkeuksellinen sanokaamme suhteessa kaikkeen tähän mennessä esitettyihin arvailuihin. Vaikka Venäjänmaalla esiintyykin, niin eivätkö olot täällä meillä olekin sen verran erilaiset, että noista naapurien havainnoista voisi olla vain haittaa lajin lopullista selviytymisstrategiaa mietittäessä?
-------------------------
Terv. Pekka

[Mali]

Noniin, onnitteut täältäkin! Hieno havainto!
Ohessa toinen kasvatetuista yksilöistä

[Sommelier]

Mutta että näin suurikokoinen perhonen, täysin lentohaluton, pihlajaperhosen luokkaa, sitä en käsitä. Perhonen on sen verran iso köriläs, että luulisi muutaman tukkijätkänkin sitä nähneen. Mitä helkkaria tällainen jöötti tekee roikkumassa paljastumatta jossain kynttiläkuusen yläoksalla?

Viitaten em. Pinkin pohdintaan, kysyn, kun en lajista tiedä sen enempää kuin tässä ketjussa & Perhosten lumo-opuksessa on kerrottu: olisiko mahdollista, että kaikki Suomessa havaitut menetriesii-yksilöt ovat kulkeutuneet kaukaa itänaapurin puolelta? Havaintopaikat kuitenkin itään painottuneet, viidestä varmasta havainnosta 2 raatoa, jotka ovat voineet kulkeutua vaikka mistä... Eikä 5 yksilöä 96 vuoden aikana kyllä kovin paljoa ole, varsinkaan kun perhonen on ulkonäöltään noin huomiota herättävä.

Onko jotain hyviä perusteita olettaa, että laji todella elää Suomessa - suden turkeissa tai muuallakaan?

[Pinkki]

Sommelierille: samoja asioita mietitään, en ole minäkään ekspertti, mutta jokin tässä on minua vaivannut vuosikaudet, en osaa sitä sanoiksi pukea. Onhan meillä huippurareja muitakin.

Malille: onko tämä siis toinen Krogeruksen yksilöistä? Hetken mietin, että olet itse kasvattanut etkä kenellekään mitään hiiskunut , mutta sitten oikaisi. Eivätkö nämä olleetkin näytillä joskus 1980-luvun alussa perhosnäyttelyssä? Faijan kanssa siellä käytiin, ja ne onkin ainoat menetriesiit jotka meikäläinen on nähnyt livenä. (Ja tulee näkemään)
------------------------
Terv. Pekka

[mamutane]

Viitaten em. Pinkin pohdintaan, kysyn, kun en lajista tiedä sen enempää kuin tässä ketjussa & Perhosten lumo-opuksessa on kerrottu: olisiko mahdollista, että kaikki Suomessa havaitut menetriesii-yksilöt ovat kulkeutuneet kaukaa itänaapurin puolelta? Havaintopaikat kuitenkin itään painottuneet, viidestä varmasta havainnosta 2 raatoa, jotka ovat voineet kulkeutua vaikka mistä... Eikä 5 yksilöä 96 vuoden aikana kyllä kovin paljoa ole, varsinkaan kun perhonen on ulkonäöltään noin huomiota herättävä.

Yhtä perustellusti Venäjällä voitaisiin pohdiskella, että eiköhän ne harvat yksilöt ole Suomesta Venäjälle kulkeutuneet. Laji tilanne kun siellä on ihan sama: sitä ei osata etsiä ja yksilöt ovat enemmän tai vähemmän satunnaisesti löytyneitä. Tosin viestistäsi jää epäselväksi tarkoitatko ihmisen avustuksella kulkeutumista vai vaeltamista? Ainakin tämän kesäinen löytö kuulosti olevan sellaiselta paikalta, että sen olisi pitänyt kulkeutua venäläisen Mig-hävittäjän mukana, mutta en ole kuullut rajaloukkauksista tälle kesälle.

Edesmennyt H. Holmberg oli vaellusteorian kannattaja. Mutta joka teoriallehan löytyy omat kannattajansa, eikä niistä teorioista ole puutetta. Toisaalta ei tässä minun mielestäni paljon muuta tarvita kuin erikoisesti käyttäytyvä, kenties vähän harvalukuinen perhonen joka esiintyy Suomessa Lieksa-Kuhmo-välillä. Eihän siellä kukaan koskaan kerääkään mitään.

[lraappan]

Edelleen uskon ikimetsäteoriaan. Voisihan vaikka kuukkelikin - esimerkkinä lintumaailmasta, jota en paremmin tunne - kai elintapojensa puolesta elää suunnilleen kuin harakka, mutta eipähän vain tule kaupunkiin. Tukkijätkistä puheen ollen: maallikoiden kiinnostus ötököihin on usein sitä luokkaa, ettevät juuri huomaa kuin korkeintaan pääkallokiitäjän, joka laskeutuu otsalle Esimerkkinä ystäväni, jonka pihalla lentelee lukuisia ritariperhosia joka kesä. Kun stten otimme sellaisen haaviin, hän oli vaikuttunut - ei ollut koskaan sellaista huomannut Joten yksinäinen idänsiilikäskin huomataan korkeintaan vain "perhosena" muiden samanlaisten joukossa...

Leena